olõma

Viro

Verbi

olõma

1. (murteellinen) olema , 'olla'

Võro

Verbi

olõma (2. inf. ollaq, yks. 1. olõ, yks. 3. om, um, mon. 3. ommaq, ummaq)

1. olla

   Vikipeediä om entsüklopeediä. – Wikipedia on tietosanakirja.

Taivutus

• 1. infinitiivi: olõma
• 2. infinitiivi: ollaq
• indikatiivin preesensin yksikön 1. persoona: olõ
• indikatiivin preesensin yksikön 3. persoona: om tai um
• indikatiivin preesensin monikon 3. persoona: ommaq tai ummaq