leikkiä

Suomi

Substantiivi

leikkiä

1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta leikki

Verbi

leikkiä (61-A) (taivutus[luo])

1. puuhailla askareissa, joita kutsutaan leikiksi; usein huvin vuoksi, yksin tai toisten lasten kanssa, spontaanisti tai ohjattuna

   Lauri haluaa leikkiä hiekkarannalla.

Ääntäminen

• IPA: /ˈlei̯kːiæˣ/
• tavutus: leik‧ki‧ä

Käännökset

1. puuhailla askareissa, joita kutsutaan leikiksi

englanti: play espanja: jugar esperanto: ludi kroaatti: igrati, igrati se, naigrati se ranska: jouer

romania: juca ruotsi: leka saksa: spielen turkki: oynamak venäjä: играть

Liittyvät sanat

• leikki

Johdokset

• substantiivit: leikkijä
• verbit: leikittää

Aiheesta muualla

• leikkiä Kielitoimiston sanakirjassa