leikkiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaleikkiminen (38)
- teonnimi verbistä leikkiä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | leikkiminen | leikkimiset |
genetiivi | leikkimisen | leikkimisten leikkimisien |
partitiivi | leikkimistä | leikkimisiä |
akkusatiivi | leikkiminen; leikkimisen |
leikkimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | leikkimisessä | leikkimisissä |
elatiivi | leikkimisestä | leikkimisistä |
illatiivi | leikkimiseen | leikkimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | leikkimisellä | leikkimisillä |
ablatiivi | leikkimiseltä | leikkimisiltä |
allatiivi | leikkimiselle | leikkimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | leikkimisenä (leikkimisnä) |
leikkimisinä |
translatiivi | leikkimiseksi | leikkimisiksi |
abessiivi | leikkimisettä | leikkimisittä |
instruktiivi | – | leikkimisin |
komitatiivi | – | leikkimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | leikkimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
leikkimis- |