meikäläinen
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaameikäläinen (38) (komparatiivi meikäläisempi, superlatiivi meikäläisin) (taivutus [luo])
- (pronominaali) sellainen, joka on meiltä lähtöisin, meille tai meihin kuuluva; meille ominainen
- Meikäläinen kahvi on aivan omaa luokkaansa.
Käännökset
muokkaa1. sellainen, joka on meiltä lähtöisin, meille tai meihin kuuluva; meille ominainen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
muokkaaSubstantiivi
muokkaameikäläinen (38)
- joku, joka kuuluu meihin
- Älä ammu! Ne voivat olla meikäläisiä.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmei̯kæˌlæi̯nen/
- tavutus: mei‧kä‧läi‧nen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | meikäläinen | meikäläiset |
genetiivi | meikäläisen | meikäläisten meikäläisien |
partitiivi | meikäläistä | meikäläisiä |
akkusatiivi | meikäläinen; meikäläisen |
meikäläiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | meikäläisessä | meikäläisissä |
elatiivi | meikäläisestä | meikäläisistä |
illatiivi | meikäläiseen | meikäläisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | meikäläisellä | meikäläisillä |
ablatiivi | meikäläiseltä | meikäläisiltä |
allatiivi | meikäläiselle | meikäläisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | meikäläisenä (meikäläisnä) |
meikäläisinä |
translatiivi | meikäläiseksi | meikäläisiksi |
abessiivi | meikäläisettä | meikäläisittä |
instruktiivi | – | meikäläisin |
komitatiivi | – | meikäläisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | meikäläise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
meikäläis- |
Käännökset
muokkaa1. joku, joka kuuluu meihin
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- meikäläinen Kielitoimiston sanakirjassa
- meikäläinen Suomen murteiden sanakirjassa