ja
Katso myös: já, jā, ją, -ja, -jä |
Kansainvälinen
muokkaaLyhenne
muokkaaja
Suomi
muokkaaKonjunktio
muokkaaja
- (rinnastuskonjunktio, kopulatiivinen) yhdistää rinnasteisia sanoja tai lauseita
- Siellä oli poikia ja tyttöjä.
- Haluaisin tämän ja tuon.
- Koirat kirkuvat, ja lehmät lentävät.
- Menin kotiin ja aloin soittaa pianoa.
- Iltapalaksi on leipää, juustoa, kinkkua, tomaattia ja maitoa.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: [jɑ]
Etymologia
muokkaaSuomelle, vatjalle, virolle, liiville ja saamelle yhteinen germaaninen laina. Vrt gootin jah ’ja’, ja ’niin’, jai ’todella’, ruotsin ja ’niin’, saksan ja ’niin’ ja englannin yes. Vrt. myös viron jah ’niin, kyllä’. Murteellinen merkitys ’myös’ lienee aikaisempi.[1]
Käännökset
muokkaa1. rinnasteisten sanojen tai lauseiden yhdistäjä
|
Adverbi
muokkaaja
- (murteellinen) myös
- Minä tulen ja. 'Minä tulen myös.'
- Onko totta ja? 'Onko totta myös?'
Käännökset
muokkaa1. myös
|
Aiheesta muualla
muokkaa- ja Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
muokkaaja, JA, ajatellaan yleensä taipumattomana ja taivutetaan vain jälkiosan puolesta yhdyssanamuodosteessa jos tarpeen.
- (logiikka) Ja-funktio JA.
Käännökset
muokkaa1. JA
|
Liittyvät sanat
muokkaaAlasorbi
muokkaaPronomini
muokkaaja (genetiivi, datiivi ja akkusatiivi mě/preposition jälkeen mnjo; instrumentaali mnu; lokatiivi mnjo)[2]
- (persoonapronomini) minä
Espanja
muokkaaInterjektio
muokkaaja
- hah (kuvaa naurua)
Hollanti
muokkaaInterjektio
muokkaaja
Kroaatti
muokkaaPronomini
muokkaajȃ
- (persoonapronomini) minä
Taivutus
muokkaanominatiivi | jȃ |
genetiivi akkusatiivi |
mȅne/me |
datiivi | mȅni/mi |
lokatiivi | mȅni |
instrumentaali | mnȏm/mnóme |
Liittyvät sanat
muokkaaLatvia
muokkaaKonjunktio
muokkaaja
- (alistuskonjunktio) jos
- Ja tu ej, tad es arī eju. – Jos sinä lähdet, myös minä lähden.
Lähteet
muokkaa- Liivi-eesti-läti sõnaraamat / Tiit-Rein Viitso, Valts Ernštreits. – Tartu : Tartu Ülikool, 2012.
- Verkkoversio: LEL 2012
Liivi
muokkaaKonjunktio
muokkaaja
- (rinnastuskonjunktio) ja
- ja nei kōgaz − ja niin edelleen
Liittyvät sanat
muokkaaLähteet
muokkaa- Liivi-eesti-läti sõnaraamat / Tiit-Rein Viitso, Valts Ernštreits. – Tartu : Tartu Ülikool, 2012
- Verkkoversio: LEL 2012
- Liivi-Suomi Netidigisõnad / Giellatekno, UiT Norges arktiske universitet
- oahpa.no liv-fin [liivi-suomi-liivi, osin suomeksi]
Pohjoissaame
muokkaaKonjunktio
muokkaaja
- (rinnastuskonjunktio) ja
Aiheesta muualla
muokkaa- ja Saamelaiskielten etymologisessa tietokannassa Álgussa
Puola
muokkaaPronomini
muokkaaja
- (persoonapronomini) minä
Taivutus
muokkaanominatiivi | ja |
genetiivi | mnie |
datiivi | mnie/mi |
akkusatiivi | mnie |
instrumentaali | mną |
lokatiivi | mnie |
Ruotsi
muokkaaInterjektio
muokkaaja
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /jɑː/, /ja/, /ɑː/
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- ja Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
Saksa
muokkaaInterjektio
muokkaaja
Ääntäminen
muokkaa- IPA: [jaː]
Aiheesta muualla
muokkaa- ja Dudenissa (saksaksi)
Serbia
muokkaaPronomini
muokkaajȃ (kyrillinen: ја)
- (persoonapronomini) minä
Liittyvät sanat
muokkaaSloveeni
muokkaaPronomini
muokkaaja
- (persoonapronomini) minä
Viro
muokkaaKonjunktio
muokkaaja
- (rinnastuskonjunktio) ja, sekä, (rinnakkaismuoto ning
- mehed ja naised – miehet ja naiset
- Ostsin kaks ja pool kilo mandariine. – Ostin kaksi ja puoli kiloa mandariineja.
- Töö oli raske ja nõudis palju jõudu. – Työ oli raskas ja vaati paljon voimia.
- ja siis? – ja sitten, entä sitten?
Aiheesta muualla
muokkaaVõro
muokkaaKonjunktio
muokkaaja
- (rinnastuskonjunktio) ja
Viitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.
- ↑ 58 Erste Person Dolnoserbsko-nimske słowniki