kopulatiivinen
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaakopulatiivinen (38) (ei vertailuasteita)
- (kielitiede) yhdistävä
- Esimerkki kopulatiivisesta rinnastuskonjunktiosta on ”ja”.
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kopulatiivinen | kopulatiiviset |
genetiivi | kopulatiivisen | kopulatiivisten kopulatiivisien |
partitiivi | kopulatiivista | kopulatiivisia |
akkusatiivi | kopulatiivinen; kopulatiivisen | kopulatiiviset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kopulatiivisessa | kopulatiivisissa |
elatiivi | kopulatiivisesta | kopulatiivisista |
illatiivi | kopulatiiviseen | kopulatiivisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kopulatiivisella | kopulatiivisilla |
ablatiivi | kopulatiiviselta | kopulatiivisilta |
allatiivi | kopulatiiviselle | kopulatiivisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kopulatiivisena | kopulatiivisina |
translatiivi | kopulatiiviseksi | kopulatiivisiksi |
abessiivi | kopulatiivisetta | kopulatiivisitta |
instruktiivi | – | kopulatiivisin |
komitatiivi | – | kopulatiivisine |
Käännökset
muokkaa1. yhdistävä
|