hän
![]() |
Suomi muokkaa
Pronomini muokkaa
hän (32)
- (persoonapronomini) viittaa henkilöön, joka ei ole keskustelussa osallisena
- Tuolla on Minna; hän on ystäväni.
- (persoonapronomini, vanhentunut) yksikön 2. persoonan kohteliaisuusmuoto, jota käytetään vierasta tai arvossapidettyä henkilöä puhuteltaessa
- Saiskohan hänelle olla kaffetta?
Ääntäminen muokkaa
- IPA: [hæn]
Taivutus muokkaa
- Abessiivimuotoa *hänettä käytetään erittäin harvoin.
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hän | – |
genetiivi | hänen | – |
partitiivi | häntä | – |
akkusatiivi | hänet | – |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hänessä | – |
elatiivi | hänestä | – |
illatiivi | häneen | – |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hänellä | – |
ablatiivi | häneltä | – |
allatiivi | hänelle | – |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hänenä | – |
translatiivi | häneksi | – |
abessiivi | (hänettä) | – |
instruktiivi | – | – |
komitatiivi | – | – |
Huomautukset muokkaa
- Toisin kuin kielissä, joissa on kieliopilliset suvut, suomessa on yksikön 3. persoonassa vain pronomini 'hän', joka viittaa johonkuhun henkilöön ilman, että siitä ilmenee tämän sukupuoli.
Käännökset muokkaa
1. sana, jolla puhuja viittaa johonkuhun keskustelun ulkopuolisen henkilöön, jota ei puhutella
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- hän Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi muokkaa
hän (5)
- yksi athabasca-kielten ryhmään kuuluvista pohjoisamerikkalaisista alkuperäiskielistä (kielitunnus: haa)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhæn/
- tavutus: hän
Käännökset muokkaa
1. eräs athabascalaiskieli
|
|
Vepsä muokkaa
Pronomini muokkaa
hän (gen. hänen, part. händast)
- (persoonapronomini) hän
- Hänel om rusked paid.
- Hänellä on ruskea paita.
- Hänel om rusked paid.