son
Katso myös: søn |
Suomi muokkaa
Supistuma muokkaa
son
Idiomit muokkaa
- son moro: erottaessa käytettävä tervehdys (Tampereen murretta)
Substantiivi muokkaa
son (5)
- (musiikki) kuubalainen musiikkityyli
Ääntäminen muokkaa
- IPA: ˈso̞n
Afrikaans muokkaa
Substantiivi muokkaa
son (monikko sonne)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: son, mon. [ˈsonə]
Englanti muokkaa
Substantiivi muokkaa
son (monikko sons)
- poika (sukulaisuussuhteena)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: sʌn
Liittyvät sanat muokkaa
Vieruskäsitteet muokkaa
Espanja muokkaa
Substantiivi muokkaa
son m. (monikko sones)
Etymologia muokkaa
Verbi muokkaa
son
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 3. persoonan muoto verbistä ser
Koltansaame muokkaa
Pronomini muokkaa
son
- (persoonapronomini) hän
Pohjoissaame muokkaa
Pronomini muokkaa
son (gen. su)
- (persoonapronomini) hän
Aiheesta muualla muokkaa
- son Saamelaiskielten etymologisessa tietokannassa Álgussa
Ranska muokkaa
Pronomini muokkaa
son m., sa f. (monikko ses m./f.)
Liittyvät sanat muokkaa
Substantiivi muokkaa
Etymologia muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- son Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)
Ruotsi muokkaa
Substantiivi muokkaa
son yl. (3) (yks. määr. sonen[luo], mon. epämäär. söner[luo], mon. määr. sönerna[luo])
- poika (sukulaisuussuhteena)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: soːn
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- son Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)
Substantiivi muokkaa
son
- (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta so