syy
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
syy (18)
- jonkin aiheuttava seikka
- Kolarin syy oli kuljettajan väsymys.
- tarkoitus, asia, jonka vuoksi jotakin tehdään, vaikutin, motiivi
- Mikä oli mylväisyn syy?
- kielteinen asia, jonka voidaan katsoa johtuneen jostakusta, vika
- Usein nainen kuitenkin ajattelee, että väkivalta on hänen syynsä.
- Ei ole minun syyni, että myöhästyit.
- puussa tai muussa materiaalissa oleva yksittäinen erottuva raita
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈsyː/, [ˈsʷyː]
- tavutus: syy
TaivutusMuokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | syy | syyt |
| genetiivi | syyn | syiden syitten |
| partitiivi | syytä | syitä |
| akkusatiivi | syy; syyn |
syyt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | syyssä | syissä |
| elatiivi | syystä | syistä |
| illatiivi | syyhyn | syihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | syyllä | syillä |
| ablatiivi | syyltä | syiltä |
| allatiivi | syylle | syille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | syynä | syinä |
| translatiivi | syyksi | syiksi |
| abessiivi | syyttä | syittä |
| instruktiivi | – | syin |
| komitatiivi | – | syine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | syy- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
EtymologiaMuokkaa
Syy on suomensukuisissa kielissä omaperäinen sana, joka on tarkoittanut alun perin ’säiettä’, kuten sanassa lihassyy. Sanalle on kehittynyt myös toinen merkitys ’aiheuttaja’. Merkityksen muunnoksen selittää käsitys, että aiheuttaja löytyy ikään kuin jälkiä tai johtolankaa, siis säiettä seuraamalla.
KäännöksetMuokkaa
1. aiheuttaja
Liittyvät sanatMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
- adjektiivit: syinen, syytön
- substantiivit: syyllinen
- verbit: syyllistyä, syyllistää, syyttää, syytää
YhdyssanatMuokkaa
alkusyy, hermosyy, järkisyy, kasvisyy, kuolemansyy, kuolinsyy, lihassyy, niinisyy, omantunnonsyy, osasyy, poikkisyy, puunsyy, puusyy, syypää, syy-seuraussuhde, syysuhde, syy-yhteys, taustasyy, tekosyy, terveyssyy, vakaumussyy