vika
Suomi muokkaa
Pronomini muokkaa
vika (9)
- (arkikieltä) viimeinen
- Tämä on kyllä vika kerta, kun astun jalallani tähän mestaan!
Käännökset muokkaa
1. viimeinen
Ks. viimeinen |
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- vika Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi muokkaa
- toimintahäiriö
- Vika on keskeyttänyt prosessin.
- virhe, puute
- Onko autossa vikoja?
- syy
- Se ei ollut minun vikani.
- (arkikieltä) viimeinen
- Jäin vikaksi!
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋikɑ/
- tavutus: vi‧ka
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vika | viat |
genetiivi | vian | vikojen (vikain) |
partitiivi | vikaa | vikoja |
akkusatiivi | vika; vian |
viat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | viassa | vioissa |
elatiivi | viasta | vioista |
illatiivi | vikaan | vikoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vialla | vioilla |
ablatiivi | vialta | vioilta |
allatiivi | vialle | vioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vikana | vikoina |
translatiivi | viaksi | vioiksi |
abessiivi | viatta | vioitta |
instruktiivi | – | vioin |
komitatiivi | – | vikoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | via- | |
vahva vartalo | vika- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: viallinen, viaton
- substantiivit: viallisuus, vikaisuus
Yhdyssanat muokkaa
jalkavika, kehitysvika, konevika, kulumisvika, kuulovika, käsivika, laatuvika, linjavika, lonkkavika, läppävika, moottorivika, pikkuvika, pintavika, puhevika, purentavika, rakennevika, ryhtivika, selkävika, sukuvika, sydänhermovika, sydänvika, syntymävika, sähkövika, tekovika, valmistusvika, valuvika, vikahälytys, vikailmoitus, vikakierre, vikapaikka, vikapisto, vikapää, vikasieto, vikasietoisuus, vikasoitto, vikatiheys, vikatikki, vikatilanne, vikatilasto, vikavalo, värivika, ässävika
Aiheesta muualla muokkaa
- vika Kielitoimiston sanakirjassa
Islanti muokkaa
Substantiivi muokkaa
Taivutus | |||||
---|---|---|---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko | |||
epämääräinen | määräinen | epämääräinen | määräinen | ||
nominatiivi | vika | vikan | vikur | vikurnar | |
akkusatiivi | viku | vikuna | vikur | vikurnar | |
datiivi | viku | vikunni | vikum | vikunum | |
genetiivi | viku | vikunnar | vika | vikanna |
vika f.
Kroaatti muokkaa
Substantiivi muokkaa
vȉka f.
Taivutus muokkaa
yksikkö | monikko | |
---|---|---|
nominatiivi | vika | |
genetiivi | vike | |
datiivi-lokatiivi | vici | |
akkusatiivi | viku | |
vokatiivi | viko | |
instrumentaali | vikom |
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Ruotsi muokkaa
Verbi muokkaa
vika (epäsäännöllinen)
- taittaa; laskostaa
- refl.: vika sig taipua (myös kuvaannollisesti)
- Brå viker sig för politisk press (svd.se)
- Brå [Brottsförebyggande rådet, rikostenehkäisyneuvosto] taipuu poliittisen painostuksen alla.
- Brå viker sig för politisk press (svd.se)
- varata, järjestää
- vika en plats
- Bolaget viker en psykiatrisk sjukskötare för att på kort varsel ge samtalsstöd till läkarens patienter. (Hbl)
Taivutus muokkaa
Taivutus – vika | ||
---|---|---|
Persoonamuodot | ||
muoto | aktiivi | passiivi |
preesens | viker | viks, vikes |
imperfekti | vek | veks |
supiini | vikit | vikits |
imperatiivi | vik | – |
- Nominaalimuodot
- aktiivin infinitiivi: vika
- passiivin infinitiivi: vikas
- aktiivin part. prees: vikande
- passiivin part. prees: vikandes
- part. perf.: yl. viken, n. viket, määr./mon. vikna
tai
- Nominaalimuodot
- aktiivin infinitiivi: vika
- passiivin infinitiivi: vikas
- aktiivin part. prees: vikande
- passiivin part. prees: vikandes
- part. perf.: yl. vikt, n. vikt, määr./mon. vikta
Aiheesta muualla muokkaa
- vika Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)