taipua

Suomi

Verbi

taipua (52-E) (taivutus[luo])

1. koukistua, käyristyä, vääntyä
2. antaa myöten, suostua, myöntyä; alistua, nöyrtyä
3. (kielitiede, sanoista) esiintyä eri muodoissa sen mukaan, missä asemassa ne ovat lauseessa

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ɑi̯puɑˣ/
• tavutus: tai‧pu‧a

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: taipuisa, taipumaton, taipuvainen
• substantiivit: taipuma, taipuminen, taipumus, taive
• verbit: kausatiivinen taivuttaa, taipuilla

Aiheesta muualla

• taipua Kielitoimiston sanakirjassa