Olkapäävamma

Substantiivi

muokkaa

vamma (9)

  1. jokin synnynnäinen tai pysyvä ruumiillisen tai henkisen kyvyn vajavaisuus tai puute
  2. loukkaantumisessa tai tapaturmassa saatu haava, venähdys, murtuma tai muu trauma
    Mopopojat saivat pahoja vammoja kolarissa.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋɑmːɑ/, [ˈʋɑ̝mːɑ̝]
  • tavutus: vam‧ma

Taivutus

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • vamma Kielitoimiston sanakirjassa
  • vamma Tieteen termipankissa
  • Artikkelit 3278, 941 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa