viimeinen

Suomi

Adjektiivi

viimeinen

1. sellainen, jonka jälkeen ei tule enää yhtään

   Junan viimeinen vaunu oli tyhjillään.

   Sai kyllä olla viimeinen kerta, kun suostun tällaiseen.

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋiːmei̯nen/
• tavutus: vii‧mei‧nen

Käännökset

1. sellainen, jonka jälkeen ei tule enää yhtään

englanti: last, final japani: 最後 liivi: perri ranska: dernier

ruotsi: sista saksa: letzte tšekki: poslední viro: viimane

Liittyvät sanat

• taimmainen
• viime
• viimein
• viimeiseltä
• viimeisillään
• viimeisillään oleva
• viimeisin
• viimeinen matka
• viimeiseksi
• viimeksi
• vika

Aiheesta muualla

• viimeinen Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

viimeinen (38) (monikko viimeiset)

1. se tai hän, joka tulee viimeisenä tai jää viimeiseksi

   Viimeinen sammuttakoon valot !

   Milloin viimeinen on valmis?

Käännökset

1. se tai hän, joka tulee viimeisenä tai jää viimeiseksi

espanja: último hollanti: laatste, afgelopen italia: ultimo latina: ultimus persia: آخَر [āxær] portugali: último

puola: ostatni ranska: dernier ruotsi: sist (viimeisin), förra (viimeinen tähän mennessä), sista slovakia: posledný m., posledná f., posledné n. sloveeni: poslednji m., zadnji m., končni m. venäjä: последний (poslédnij)

Liittyvät sanat

• ensimmäinen
• vihoviimeinen

Synonyymit

• jumbo
• hännänhuippu
• vika