Wikipedia
Katso artikkeli Ensimmäinen Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

ensimmäinen (38)

  1. muita edeltävä, ensin tuleva, vielä voittamaton
    Ensimmäinen jonossa on minulle tuntematon.
    Söimme ensimmäisessä löytämässämme ravintolassa.
    Ransu polki ensimmäisenä maaliin.
  2. arvo- tai tärkeysjärjestyksessä korkein, ylin
    Ensimmäinen lähetystösihteeri vastaa täällä melkein kaikesta.
  3. (kuvaannollisesti) ainoa
    Ei löydy ensimmäistäkään lanttia.

EtymologiaMuokkaa

Johdettu sanasta ensi (ensi- + -mäinen). Sanan toinen m-kirjain on komparatiivimuotojen aiheuttamaa analogiaa — alkuperäinen muoto olisi ensimäinen[1].

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

NumeraaliMuokkaa

ensimmäinen (38)

  1. (järjestysluku) järjestyksessä ykkönen. Nollannen jälkeen ja ennen toista.

TaivutusMuokkaa

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. hakusana ensimmäinen