ensimmäinen
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
ensimmäinen (38)
- muita edeltävä, ensin tuleva, vielä voittamaton
- Ensimmäinen jonossa on minulle tuntematon.
- Söimme ensimmäisessä löytämässämme ravintolassa.
- Ransu polki ensimmäisenä maaliin.
- arvo- tai tärkeysjärjestyksessä korkein, ylin
- Ensimmäinen lähetystösihteeri vastaa täällä melkein kaikesta.
- (kuvaannollisesti) ainoa
- Ei löydy ensimmäistäkään lanttia.
Etymologia muokkaa
Johdettu sanasta ensi (ensi- + -mäinen). Sanan toinen m-kirjain on komparatiivimuotojen aiheuttamaa analogiaa — alkuperäinen muoto olisi ensimäinen[1].
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Numeraali muokkaa
ensimmäinen (38)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈensimˌmæi̯nen/
- tavutus: en‧sim‧mäi‧nen
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ensimmäinen | ensimmäiset |
| genetiivi | ensimmäisen | ensimmäisten ensimmäisien |
| partitiivi | ensimmäistä | ensimmäisiä |
| akkusatiivi | ensimmäinen; ensimmäisen |
ensimmäiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ensimmäisessä | ensimmäisissä |
| elatiivi | ensimmäisestä | ensimmäisistä |
| illatiivi | ensimmäiseen | ensimmäisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ensimmäisellä | ensimmäisillä |
| ablatiivi | ensimmäiseltä | ensimmäisiltä |
| allatiivi | ensimmäiselle | ensimmäisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ensimmäisenä (ensimmäisnä) |
ensimmäisinä |
| translatiivi | ensimmäiseksi | ensimmäisiksi |
| abessiivi | ensimmäisettä | ensimmäisittä |
| instruktiivi | – | ensimmäisin |
| komitatiivi | – | ensimmäisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | 1:nen | 1:set |
| genetiivi | 1:sen | 1:sten 1:sien |
| partitiivi | 1:stä | 1:siä |
| akkusatiivi | 1:nen; 1:sen |
1:set |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | 1:sessä | 1:sissä |
| elatiivi | 1:sestä | 1:sistä |
| illatiivi | 1:seen | 1:siin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | 1:sellä | 1:sillä |
| ablatiivi | 1:seltä | 1:siltä |
| allatiivi | 1:selle | 1:sille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | 1:senä (1:snä) |
1:sinä |
| translatiivi | 1:seksi | 1:siksi |
| abessiivi | 1:settä | 1:sittä |
| instruktiivi | – | 1:sin |
| komitatiivi | – | 1:sine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |
Käännökset muokkaa
1. järjestyksessä ykkönen
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- ensimmäinen Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana ensimmäinen.