Adjektiivi

muokkaa

viimane (gen. viimase, part. viimast)

  1. viimeinen, viime
    Tähestiku esimene ja viimane täht.
    Kirjaimiston ensimmäinen ja viimeinen kirjain.
    viimasel ajal
    viime aikoina
    Viimane kord tegid sina välja.
    Viime kerralla sinä tarjosit.
  2. jälkimmäinen
    esimene ja viimane – edellinen ja jälkimmäinen
  3. viimeksi mainittu

Taivutus

muokkaa


Liittyvät sanat

muokkaa
Viimeinen
Viimeksi mainittu

Aiheesta muualla

muokkaa
  • viimane Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
  • viimane sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)