Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

häiriö (3)

  1. jokin tilapäinen haitta, keskeytys, epäjärjestys, virheellisyys tms.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhæi̯riø/
  • tavutus: häi‧ri‧ö

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi häiriö häiriöt
genetiivi häiriön häiriöiden
häiriöitten
partitiivi häiriötä häiriöitä
akkusatiivi häiriö;
häiriön
häiriöt
sisäpaikallissijat
inessiivi häiriössä häiriöissä
elatiivi häiriöstä häiriöistä
illatiivi häiriöön häiriöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi häiriöllä häiriöillä
ablatiivi häiriöltä häiriöiltä
allatiivi häiriölle häiriöille
muut sijamuodot
essiivi häiriönä häiriöinä
translatiivi häiriöksi häiriöiksi
abessiivi häiriöttä häiriöittä
instruktiivi häiriöin
komitatiivi häiriöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo häiriö-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

häiritä, häirintä, häiritty, häiritsevä, häikkä

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

affektihäiriö, ahdistuneisuushäiriö, ahmimishäiriö, aineenvaihduntahäiriö, hengityshäiriö, hormonihäiriö, häiriöalue, häiriögeneraattori, häiriökenttä, häiriönpoisto, häiriöntekijä, häiriönteko, häiriöpesäke, häiriösignaali, häiriötekijä, häiriötila, järjestyshäiriö, kasvuhäiriö, kehityshäiriö, keskittymishäiriö, kielihäiriö, kipinähäiriö, kirjoitushäiriö, kuukautishäiriö, kuulohäiriö, käyntihäiriö, käyttäytymishäiriö, käyttöhäiriö, käytöshäiriö, liikennehäiriö, lukihäiriö, lukuhäiriö, luonnehäiriö, maitosokerihäiriö, maksuhäiriö, markkinahäiriö, mielenhäiriö, mielenterveyshäiriö, mielialahäiriö, moottorihäiriö, muistihäiriö, näköhäiriö, paniikkihäiriö, puhehäiriö, radiohäiriö, rajatilahäiriö, ravitsemushäiriö, ruoansulatushäiriö, rytmihäiriö, suolistohäiriö, sydänhäiriö, synnytyshäiriö, sytytyshäiriö, syömishäiriö, sähköhäiriö, tajunnanhäiriö, tasapainohäiriö, terveyshäiriö, tirkistelyhäiriö, toimintahäiriö, unihäiriö, valaistushäiriö, verenkiertohäiriö, äänihäiriö

Aiheesta muualla muokkaa