keskeytys
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakeskeytys (39)
- keskeyttäminen
- Välikohtauksen jälkeen tapahtuma sai jatkua keskeytyksettä.
- (tietotekniikka) signaali, joka saa tietokoneen suorittimen keskeyttämään meneillään olevan tietokoneohjelman suorituksen ja siirtyy suorittamaan määrätyn keskeytyskäsittelijän
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkeskey̯t̪ys/ tai /ˈkeskeˌyt̪ys/
- tavutus: kes‧key‧tys / kes‧ke‧y‧tys
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | keskeytys | keskeytykset |
| genetiivi | keskeytyksen | keskeytysten keskeytyksien |
| partitiivi | keskeytystä | keskeytyksiä |
| akkusatiivi | keskeytys; keskeytyksen |
keskeytykset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | keskeytyksessä | keskeytyksissä |
| elatiivi | keskeytyksestä | keskeytyksistä |
| illatiivi | keskeytykseen | keskeytyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | keskeytyksellä | keskeytyksillä |
| ablatiivi | keskeytykseltä | keskeytyksiltä |
| allatiivi | keskeytykselle | keskeytyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | keskeytyksenä | keskeytyksinä |
| translatiivi | keskeytykseksi | keskeytyksiksi |
| abessiivi | keskeytyksettä | keskeytyksittä |
| instruktiivi | – | keskeytyksin |
| komitatiivi | – | keskeytyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | keskeytykse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
keskeytys- | |
Etymologia
muokkaaverbi keskeyttää + johdin -ys
Käännökset
muokkaa1. keskeyttäminen
|