keskeyttäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakeskeyttäminen (38)
- teonnimi verbistä keskeyttää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | keskeyttäminen | keskeyttämiset |
genetiivi | keskeyttämisen | keskeyttämisten keskeyttämisien |
partitiivi | keskeyttämistä | keskeyttämisiä |
akkusatiivi | keskeyttäminen; keskeyttämisen |
keskeyttämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | keskeyttämisessä | keskeyttämisissä |
elatiivi | keskeyttämisestä | keskeyttämisistä |
illatiivi | keskeyttämiseen | keskeyttämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | keskeyttämisellä | keskeyttämisillä |
ablatiivi | keskeyttämiseltä | keskeyttämisiltä |
allatiivi | keskeyttämiselle | keskeyttämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | keskeyttämisenä (keskeyttämisnä) |
keskeyttämisinä |
translatiivi | keskeyttämiseksi | keskeyttämisiksi |
abessiivi | keskeyttämisettä | keskeyttämisittä |
instruktiivi | – | keskeyttämisin |
komitatiivi | – | keskeyttämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | keskeyttämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
keskeyttämis- |
Etymologia
muokkaa- verbi keskeyttää + johdin -minen
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- keskeyttäminen Tieteen termipankissa