selkävika

Suomi

Substantiivi

selkävika (9-D)

vamma tai jonkinlainen pysyvä kipu selässä
Selkävika on päästänyt monet ennenaikaiselle eläkkeelle.

Ääntäminen

IPA: /ˈselkæˌʋikɑ/
tavutus: sel‧kä‧vi‧ka

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	selkävika	selkäviat
genetiivi	selkävian	selkävikojen (selkävikain)
partitiivi	selkävikaa	selkävikoja
akkusatiivi	selkävika; selkävian	selkäviat
sisäpaikallissijat
inessiivi	selkäviassa	selkävioissa
elatiivi	selkäviasta	selkävioista
illatiivi	selkävikaan	selkävikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	selkävialla	selkävioilla
ablatiivi	selkävialta	selkävioilta
allatiivi	selkävialle	selkävioille
muut sijamuodot
essiivi	selkävikana	selkävikoina
translatiivi	selkäviaksi	selkävioiksi
abessiivi	selkäviatta	selkävioitta
instruktiivi	–	selkävioin
komitatiivi	–	selkävikoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	selkävia-
vahva vartalo	selkävika-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

yhdyssana sanoista selkä ja vika

Käännökset

1. vamma tai jonkinlainen pysyvä kipu selässä

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

selkävika Kielitoimiston sanakirjassa