Wikipedia
Katso artikkeli Selkä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Selkä

Substantiivi

muokkaa

selkä (10-D), joskus (10-L)

  1. (anatomia) ruumiin takaosa pakaroiden ja niskan välissä
    Tuohikontti seljässä, haarapussi olalla ja aapiskirja poijussa läksi hän vaeltamaan kohden jahtivoudin asuntoa. (Seitsemän veljestä, Aleksis Kivi)
  2. käden selkä, kämmenselkä
  3. selkäuinti
    uida selkää
  4. (maantiede) järven tai meren ulappa
  5. (maantiede) selänne
    Maanselän selänne toimii myös vedenjakajana.
  6. kirveen selkä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈselkæ/
  • tavutus: sel‧kä

Taivutus

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

korkeaselkäinen, koukkuselkäinen, kumaraselkäinen, kyttyräselkäinen, köyryselkäinen, kyyryselkäinen nahkaselkäinen, notkoselkäinen, nöyräselkäinen, puoliselässä, puoliselkään, reppuselkäinen, selkäin, selkänojallinen, selkänojaton, selkäpuolinen, selkäpuolitse, seläkkäin, selätysten, suoraselkäinen, tuolinselkämys

Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Idiomit

muokkaa
  • antaa selkään – kurittaa fyysisesti, erit. lasta
  • saada selkään – joutua kuritetuksi
  • talven selkä

Aiheesta muualla

muokkaa
  • selkä Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 286 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa