Wikipedia
Katso artikkeli Selkä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Selkä

Substantiivi

muokkaa

selkä (10-D), joskus (10-L)

  1. (anatomia) ruumiin takaosa pakaroiden ja niskan välissä
    Tuohikontti seljässä, haarapussi olalla ja aapiskirja poijussa läksi hän vaeltamaan kohden jahtivoudin asuntoa. (Seitsemän veljestä, Aleksis Kivi)
  2. käden selkä, kämmenselkä
  3. selkäuinti
    uida selkää
  4. (maantiede) järven tai meren ulappa
  5. (maantiede) selänne
    Maanselän selänne toimii myös vedenjakajana.
  6. kirveen selkä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈselkæ/
  • tavutus: sel‧kä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi selkä selät
genetiivi selän selkien
(selkäin)
partitiivi selkää selkiä
akkusatiivi selkä;
selän
selät
sisäpaikallissijat
inessiivi selässä selissä
elatiivi selästä selistä
illatiivi selkään selkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi selällä selillä
ablatiivi selältä seliltä
allatiivi selälle selille
muut sijamuodot
essiivi selkänä selkinä
translatiivi seläksi seliksi
abessiivi selättä selittä
instruktiivi selin
komitatiivi selkine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo selä-
vahva vartalo selkä-
konsonantti-
vartalo
-

tai

Taivutus (murteellinen)
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi selkä seljät
genetiivi seljän selkien
(selkäin)
partitiivi selkää selkiä
akkusatiivi selkä;
seljän
seljät
sisäpaikallissijat
inessiivi seljässä seljissä
elatiivi seljästä seljistä
illatiivi selkään selkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi seljällä seljillä
ablatiivi seljältä seljiltä
allatiivi seljälle seljille
muut sijamuodot
essiivi selkänä selkinä
translatiivi seljäksi seljiksi
abessiivi seljättä seljittä
instruktiivi seljin
komitatiivi selkine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo seljä-
vahva vartalo selkä-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

korkeaselkäinen, koukkuselkäinen, kumaraselkäinen, kyttyräselkäinen, köyryselkäinen, kyyryselkäinen nahkaselkäinen, notkoselkäinen, nöyräselkäinen, puoliselässä, puoliselkään, reppuselkäinen, selkäin, selkänojallinen, selkänojaton, selkäpuolinen, selkäpuolitse, seläkkäin, selätysten, suoraselkäinen, tuolinselkämys

Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

alaselkä, avoselkäinen, etuselkä, harmaaselkäpuikkija, jalanselkä, järvenselkä, keitinselkä, kieroselkäisyys, kirjanselkä, koukkuselkä, kyssäselkä, kyttyräselkä, kädenselkä, kämmenselkä, köyryselkä, Maanselkä, merenselkä, nahkaselkä, nenänselkä, notkoselkä, pisteselkävoitto, reppuselkä, ristiselkä, selinmakuu, selkäevä, selkäharja, selkähäviö, selkäjänteinen, selkäkappale, selkäkipu, selkäkoulu, selkälanka, selkälauta, selkälento, selkälihas, selkälokki, selkänahka, selkänikama, selkänoja, selkäpanssari, selkäpenkki, selkäperillinen, selkäperintö, selkäpii, selkäpuoli, selkäpuu, selkärangaton, selkärangattomuus, selkäranka, selkärankainen, selkärankareuma, selkäreppu, selkäruoto, selkäsaha, selkäsairas, selkäsairaus, selkäsauna, selkäsiima, selkäsuoni, selkäsärky, selkätaite, selkäuinti, selkävaiva, selkävaivainen, selkävamma, selkävammainen, selkävesi, selkävika, selkävikainen, selkävoitto, selkäydin, selänjatko, selänpää, suoraselkäisyys, talvenselkä, tuolinselkä, valkoselkätikka

Idiomit

muokkaa
  • antaa selkään – kurittaa fyysisesti, erit. lasta
  • saada selkään – joutua kuritetuksi
  • talven selkä

Aiheesta muualla

muokkaa
  • selkä Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 286 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa