selkä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (anatomia) ruumiin takaosa pakaroiden ja niskan välissä
- Tuohikontti seljässä, haarapussi olalla ja aapiskirja poijussa läksi hän vaeltamaan kohden jahtivoudin asuntoa. (Seitsemän veljestä, Aleksis Kivi)
- käden selkä, kämmenselkä
- selkäuinti
- uida selkää
- (maantiede) järven tai meren ulappa
- (maantiede) selänne
- Maanselän selänne toimii myös vedenjakajana.
- kirveen selkä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈselkæ/
- tavutus: sel‧kä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | selkä | selät |
genetiivi | selän | selkien (selkäin) |
partitiivi | selkää | selkiä |
akkusatiivi | selkä; selän |
selät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | selässä | selissä |
elatiivi | selästä | selistä |
illatiivi | selkään | selkiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | selällä | selillä |
ablatiivi | selältä | seliltä |
allatiivi | selälle | selille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | selkänä | selkinä |
translatiivi | seläksi | seliksi |
abessiivi | selättä | selittä |
instruktiivi | – | selin |
komitatiivi | – | selkine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | selä- | |
vahva vartalo | selkä- | |
konsonantti- vartalo |
- |
tai
Taivutus (murteellinen) | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | selkä | seljät |
genetiivi | seljän | selkien (selkäin) |
partitiivi | selkää | selkiä |
akkusatiivi | selkä; seljän |
seljät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | seljässä | seljissä |
elatiivi | seljästä | seljistä |
illatiivi | selkään | selkiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | seljällä | seljillä |
ablatiivi | seljältä | seljiltä |
allatiivi | seljälle | seljille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | selkänä | selkinä |
translatiivi | seljäksi | seljiksi |
abessiivi | seljättä | seljittä |
instruktiivi | – | seljin |
komitatiivi | – | selkine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | seljä- | |
vahva vartalo | selkä- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa
|
| |
Seuraavissa käännösmerkinnöissä on vikaa (väärä muoto tai kieltä ei ole lisätty tietokantaan): | ||
|
Ks. kämmenselkä |
|
|
|
|
|
|
Liittyvät sanat
muokkaakorkeaselkäinen, koukkuselkäinen, kumaraselkäinen, kyttyräselkäinen, köyryselkäinen, kyyryselkäinen nahkaselkäinen, notkoselkäinen, nöyräselkäinen, puoliselässä, puoliselkään, reppuselkäinen, selkäin, selkänojallinen, selkänojaton, selkäpuolinen, selkäpuolitse, seläkkäin, selätysten, suoraselkäinen, tuolinselkämys
Johdokset
muokkaaYhdyssanat
muokkaaalaselkä, avoselkäinen, etuselkä, harmaaselkäpuikkija, jalanselkä, järvenselkä, keitinselkä, kieroselkäisyys, kirjanselkä, koukkuselkä, kyssäselkä, kyttyräselkä, kädenselkä, kämmenselkä, köyryselkä, Maanselkä, merenselkä, nahkaselkä, nenänselkä, notkoselkä, pisteselkävoitto, reppuselkä, ristiselkä, selinmakuu, selkäevä, selkäharja, selkähäviö, selkäjänteinen, selkäkappale, selkäkipu, selkäkoulu, selkälanka, selkälauta, selkälento, selkälihas, selkälokki, selkänahka, selkänikama, selkänoja, selkäpanssari, selkäpenkki, selkäperillinen, selkäperintö, selkäpii, selkäpuoli, selkäpuu, selkärangaton, selkärangattomuus, selkäranka, selkärankainen, selkärankareuma, selkäreppu, selkäruoto, selkäsaha, selkäsairas, selkäsairaus, selkäsauna, selkäsiima, selkäsuoni, selkäsärky, selkätaite, selkäuinti, selkävaiva, selkävaivainen, selkävamma, selkävammainen, selkävesi, selkävika, selkävikainen, selkävoitto, selkäydin, selänjatko, selänpää, suoraselkäisyys, talvenselkä, tuolinselkä, valkoselkätikka
Idiomit
muokkaa- antaa selkään – kurittaa fyysisesti, erit. lasta
- saada selkään – joutua kuritetuksi
- talven selkä
Aiheesta muualla
muokkaa- selkä Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 286 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa