Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

selättää (53-C) (taivutus[luo])

  1. (urheilu, paini) onnistua pitämään vastustaja sellaisessa asennossa, että tämän molemmat hartiat koskettavat maata; tehdä selätys
  2. (kuvaannollisesti) voittaa, kukistaa
    selättää pelkonsa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈselæt̪ːæːˣ/
  • tavutus: se‧lät‧tää

Etymologia muokkaa

johdos substantiivista selkä (selä- + -ttä- + )[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 320 ttA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.