selättää (53-C) (taivutus[luo])

  1. (urheilu, paini) onnistua pitämään vastustaja sellaisessa asennossa, että tämän molemmat hartiat koskettavat maata; tehdä selätys
  2. (kuvaannollisesti) voittaa, kukistaa
    selättää pelkonsa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈselæt̪ːæːˣ/
  • tavutus: se‧lät‧tää

Etymologia

muokkaa

johdos substantiivista selkä (johdin -ttä-) [1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 320 ttA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.