selätys
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaselätys (39)
- se, että selättää tai selätetään
- (urheilu, paini) selättäminen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈselæt̪ys/
- tavutus: se‧lä‧tys
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | selätys | selätykset |
genetiivi | selätyksen | selätysten selätyksien |
partitiivi | selätystä | selätyksiä |
akkusatiivi | selätys; selätyksen |
selätykset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | selätyksessä | selätyksissä |
elatiivi | selätyksestä | selätyksistä |
illatiivi | selätykseen | selätyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | selätyksellä | selätyksillä |
ablatiivi | selätykseltä | selätyksiltä |
allatiivi | selätykselle | selätyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | selätyksenä | selätyksinä |
translatiivi | selätykseksi | selätyksiksi |
abessiivi | selätyksettä | selätyksittä |
instruktiivi | – | selätyksin |
komitatiivi | – | selätyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | selätykse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
selätys- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- selätys Kielitoimiston sanakirjassa