Substantiivi

muokkaa

merenselkä (10)

  1. avomeri, ulappa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmerenˌselkæ/
  • tavutus: me‧ren‧sel‧kä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi merenselkä merenselät
genetiivi merenselän merenselkien
(merenselkäin)
partitiivi merenselkää merenselkiä
akkusatiivi merenselkä;
merenselän
merenselät
sisäpaikallissijat
inessiivi merenselässä merenselissä
elatiivi merenselästä merenselistä
illatiivi merenselkään merenselkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi merenselällä merenselillä
ablatiivi merenselältä merenseliltä
allatiivi merenselälle merenselille
muut sijamuodot
essiivi merenselkänä merenselkinä
translatiivi merenseläksi merenseliksi
abessiivi merenselättä merenselittä
instruktiivi merenselin
komitatiivi merenselkine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo merenselä-
vahva vartalo merenselkä-
konsonantti-
vartalo
-
  • Murteellinen/vanhahtava taivutus:
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi merenselkä merenseljät
genetiivi merenseljän merenselkien
(merenselkäin)
partitiivi merenselkää merenselkiä
akkusatiivi merenselkä;
merenseljän
merenseljät
sisäpaikallissijat
inessiivi merenseljässä merenseljissä
elatiivi merenseljästä merenseljistä
illatiivi merenselkään merenselkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi merenseljällä merenseljillä
ablatiivi merenseljältä merenseljiltä
allatiivi merenseljälle merenseljille
muut sijamuodot
essiivi merenselkänä merenselkinä
translatiivi merenseljäksi merenseljiksi
abessiivi merenseljättä merenseljittä
instruktiivi merenseljin
komitatiivi merenselkine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo merenseljä-
vahva vartalo merenselkä-
konsonantti-
vartalo
-