kirves
Katso myös: Kirves |
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
- työkalu tai ase, jossa kiilamainen terä on kiinnitettynä poikittain varteen
- Kirvestä käytetään mm. veistämiseen ja polttopuiden halkomiseen.
- Kivikauden kirveet tehtiin limsiöstä.
- Kirveitä käytettiin myös sota-aseina. Tappara on tyypillinen sotakirves.
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈkirʋes/
- tavutus: kir‧ves
TaivutusMuokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kirves | kirveet |
genetiivi | kirveen | kirveiden kirveitten |
partitiivi | kirvestä | kirveitä |
akkusatiivi | kirves; kirveen |
kirveet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kirveessä | kirveissä |
elatiivi | kirveestä | kirveistä |
illatiivi | kirveeseen | kirveisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kirveellä | kirveillä |
ablatiivi | kirveeltä | kirveiltä |
allatiivi | kirveelle | kirveille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kirveenä | kirveinä |
translatiivi | kirveeksi | kirveiksi |
abessiivi | kirveettä | kirveittä |
instruktiivi | – | kirvein |
komitatiivi | – | kirveine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kirvee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kirves- |
EtymologiaMuokkaa
KäännöksetMuokkaa
1. varrellinen työkalu, jonka kiilanmallinen terä on taottu raudasta, ja kiilan päädyssä on pitkittäinen reikä vartta varten
|
|
Liittyvät sanatMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa
hakokirves, halkaisukirves, halkomakirves, heittokirves, kalakirves, kirveenhamara, kirveenisku, kirveenkanta, kirveenterä, kirveenvarsi, kirveshamara, kirvesmestaus, kirvesmies, kirvespohja, kirvesvarsi, kivikirves, kourukirves, koverokirves, leimakirves, lihakirves, mestauskirves, oikokirves, palokirves, piilukirves, pilkkakirves, poikkikirves, pronssikirves, reikäkirves, sotakirves, vasarakirves, vasarakirveskulttuuri
IdiomitMuokkaa
- Ei kirveelläkään – ei millään keinoin
- Heittää kirveensä kaivoon – hukata mahdollisuutensa, luovuttaa
Aiheesta muuallaMuokkaa
KarjalaMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
kirves
Aiheesta muuallaMuokkaa
- kirves Karjalan kielen verkkosanakirjassa
LivviMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
kirves
ViroMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
kirves (gen kirve, part kirvest)
- kirves
- Puu tuleb kirvega maha võtta. – Puu pitää kaataa kirveellä.
TaivutusMuokkaa
EtymologiaMuokkaa
- balttilainen laina ETY / kirves
Liittyvät sanatMuokkaa
- kirvemees
- kirvehoop, kirvetöö
- kirvekand, kirvesilm, kirvetera, kirvevars
- kivist kirves, kivikirves, lihunikukirves, mättakirves, pihukirves, tahumiskirves
Aiheesta muuallaMuokkaa
ViitteetMuokkaa
- ↑ Haapala, Vesa; Hellström, Inkeri & Kantola, Janna & Kaseva, Tuomas & Korhonen, Riitta & Kärki, Heidi & Maijala, Minna & Mustonen, Harri & Puolitaival, Heleena & Saarikivi, Janne & Salo, Merja & Torkki, Juhana: Särmä: Suomen kieli ja kirjallisuus, s. 279. 4.–7. painos. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2014.