leimakirves

Suomi

Substantiivi

leimakirves

1. metsänleimaukseen ja erityisesti valmiin puutavaran merkitsemiseen käytettävä kirves tai vasaramainen työkalu, joka lyödessä jättää puuhun kuvion; leimauskirves
2. (kuvaannollisesti) henkilön luokittelu kuuluvaksi johonkin usein kielteiseksi arvioituun viiteryhmään; sosiaalista vieroksuntaa tai halveksuntaa edistävän merkinnän kiinnittäminen henkilölle, kun sanoja on kuvitellut henkilön usein refleksinomaisesti kuuluvan tiettyyn sosiaaliseen ryhmään tai yhteiskunnallisesti merkittävään, usein poliittiseen ajattelusuuntaukseen, tai olevan sanojan omasta katsantokannasta käsin yleensä em. ryhmiin kuuluvan halveksuttavan, usein mielikuvituksellisen ihmistyypin edustaja

   Koronakriisin takia konkurssin tekeviä ei saa merkitä leimakirveellä – Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen vaatii valtiovallalta konkurssimenettelyyn nopeita muutoksia (shl.fi)

   leimakirves heilahtaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈlei̯mɑˌkirʋes/
• tavutus: lei‧ma‧kir‧ves

Etymologia

• yhdyssana sanoista leima ja kirves, vrt. leimata

Käännökset

1. työkalu

ruotsi: stämpelyxa

Liittyvät sanat

• leima
• pilkka
• pilkkakirves

Aiheesta muualla

• leimakirves Kielitoimiston sanakirjassa