vieroksunta
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋie̯rokˌsunt̪ɑ/
- tavutus: vie‧rok‧sun‧ta
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vieroksunta | vieroksunnat |
| genetiivi | vieroksunnan | vieroksuntojen (vieroksuntain) |
| partitiivi | vieroksuntaa | vieroksuntoja |
| akkusatiivi | vieroksunta; vieroksunnan |
vieroksunnat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vieroksunnassa | vieroksunnoissa |
| elatiivi | vieroksunnasta | vieroksunnoista |
| illatiivi | vieroksuntaan | vieroksuntoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vieroksunnalla | vieroksunnoilla |
| ablatiivi | vieroksunnalta | vieroksunnoilta |
| allatiivi | vieroksunnalle | vieroksunnoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vieroksuntana | vieroksuntoina |
| translatiivi | vieroksunnaksi | vieroksunnoiksi |
| abessiivi | vieroksunnatta | vieroksunnoitta |
| instruktiivi | – | vieroksunnoin |
| komitatiivi | – | vieroksuntoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | vieroksunna- | |
| vahva vartalo | vieroksunta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. vieroksuminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- vieroksunta Kielitoimiston sanakirjassa