SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kipu (1-E) (monikko kivut)

  1. fyysisen tai henkisen tuskan tuntemus

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkipu/
  • tavutus: ki‧pu

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

aavekipu, hammaskipu, heijastekipu, kasvukipu, kipuaisti, kipuaistimus, kipukohtaus, kipukynnys, kipulääke, kipulääkitys, kipupiste, kipupumppu, kipuraha, kipusisko, korvakipu, kurkkukipu, kuukautiskipu, lihaskipu, mahakipu, nivelkipu, pääkipu, päänkipu, rintakipu, selkäkipu, sydänkipu, synnytyskipu, terminaalikipu, vatsakipu

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • kipu Kielitoimiston sanakirjassa