pääkipu

Suomi

Substantiivi

pääkipu (1-E) (monikko pääkivut)

1. päähän kohdistuva kipu, päänsärky

Ääntäminen

• IPA: /ˈpæːˌkipu/
• tavutus: pää‧ki‧pu

Etymologia

• yhdyssana sanoista pää ja kipu

Käännökset

1. päähän kohdistuva kipu, päänsärky

englanti: headache

Aiheesta muualla

• pääkipu Kielitoimiston sanakirjassa