Katso myös: tūska

Substantiivi

muokkaa

tuska (10)

  1. (fysiologia, psykologia) fyysinen tai psyykkinen kärsimys
    Tuska on subjektiivinen aistimus.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪uskɑ/
  • tavutus: tus‧ka

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

slaavilainen laina[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • tuska Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 940, 1127 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 366. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.