Juoru

Substantiivi

muokkaa

juoru (1)

  1. toisen henkilön henkilökohtaisiin asioihin liittyvä huhu
  2. juorujen (Tradescantia) suvun kasvi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈjuo̯ru/
  • tavutus: juo‧ru

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi juoru juorut
genetiivi juorun juorujen
partitiivi juorua juoruja
akkusatiivi juoru;
juorun
juorut
sisäpaikallissijat
inessiivi juorussa juoruissa
elatiivi juorusta juoruista
illatiivi juoruun juoruihin
ulkopaikallissijat
adessiivi juorulla juoruilla
ablatiivi juorulta juoruilta
allatiivi juorulle juoruille
muut sijamuodot
essiivi juoruna juoruina
translatiivi juoruksi juoruiksi
abessiivi juorutta juoruitta
instruktiivi juoruin
komitatiivi juoruine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo juoru-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

juoruakka, juorukalenteri, juorukello, juorupalsta, juorutoimittaja, juoruämmä, seurapiirijuoru

Aiheesta muualla

muokkaa
  • juoru Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 264, 396 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa