juoru
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajuoru (1)
- toisen henkilön henkilökohtaisiin asioihin liittyvä huhu
- juorujen (Tradescantia) suvun kasvi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈjuo̯ru/
- tavutus: juo‧ru
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | juoru | juorut |
genetiivi | juorun | juorujen |
partitiivi | juorua | juoruja |
akkusatiivi | juoru; juorun |
juorut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | juorussa | juoruissa |
elatiivi | juorusta | juoruista |
illatiivi | juoruun | juoruihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | juorulla | juoruilla |
ablatiivi | juorulta | juoruilta |
allatiivi | juorulle | juoruille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | juoruna | juoruina |
translatiivi | juoruksi | juoruiksi |
abessiivi | juorutta | juoruitta |
instruktiivi | – | juoruin |
komitatiivi | – | juoruine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | juoru- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: juoruava, juoruileva
- substantiivit: juoruilija, juoruilu
- verbit: juoruilla, juoruta
Yhdyssanat
muokkaajuoruakka, juorukalenteri, juorukello, juorupalsta, juorutoimittaja, juoruämmä, seurapiirijuoru