huhu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhuhu/
- tavutus: hu‧hu
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huhu | huhut |
| genetiivi | huhun | huhujen |
| partitiivi | huhua | huhuja |
| akkusatiivi | huhu; huhun |
huhut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huhussa | huhuissa |
| elatiivi | huhusta | huhuista |
| illatiivi | huhuun | huhuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huhulla | huhuilla |
| ablatiivi | huhulta | huhuilta |
| allatiivi | huhulle | huhuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huhuna | huhuina |
| translatiivi | huhuksi | huhuiksi |
| abessiivi | huhutta | huhuitta |
| instruktiivi | – | huhuin |
| komitatiivi | – | huhuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | huhu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaIdiomit
muokkaa- levitellä huhuja
Aiheesta muualla
muokkaaKambera
muokkaaNiue
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1