kuulopuhe

Suomi

Substantiivi

kuulopuhe

1. huhu; tieto, josta ei ole varmuutta

Ääntäminen

• IPA: /ˈkuːloˌpuheˣ/
• tavutus: kuu‧lo‧pu‧he

Etymologia

yhdyssana sanoista kuulo ja puhe

Käännökset

1. huhu; tieto, josta ei ole varmuutta

englanti: hearsay espanja: rumor m.

ruotsi: hörsägen, rykte

Liittyvät sanat

• kuulo, puhe

Aiheesta muualla

• kuulopuhe Kielitoimiston sanakirjassa
• kuulopuhe Tieteen termipankissa