puhe

Suomi

Substantiivi

puhe (48)

1. yhden henkilön pitämä suullinen, ennalta laadittu tai improvisoitu, tiettyyn retoriseen päämäärään pyrkivä esitys

   Piditkö puheen?

2. suullinen ilmaisu, puhumisen teko tai tulos
3. keskustelu

   Asiasta on ollut puhetta.

4. puhetyyli

   Hänen puheensa kuulostaa oudolta.

Ääntäminen

• IPA: [ˈpuɦe̞ˣ]

Käännökset

1. pidetty esitys

englanti: speech espanja: alocución ruotsi: anförande

saksa: Rede f. venäjä: речь viro: kõne

2. ilmaisu

englanti: speech espanja: habla latvia: runa f. ranska: parole

ruotsi: tal tanska: tale venäjä: разговор, речь viro: kõne

3. keskustelu

Ks. keskustelu

4. puhetyyli

Ks. puhetyyli

Liittyvät sanat

• prosodiikka
• puheeton
• puheikkain
• puheilla, puheisilla
• puhelias, puheliaisuus
• puheilmaisu
• puhelin
• puhelu
• puhepäällä
• puhetaidollinen
• puhetekninen
• puhua
• puhuja
• puhuminen
• puhunto

Yhdyssanat

avajaispuhe, avauspuhe, esipuhe, huhupuhe, hääpuhe, höpöpuhe, jarrutuspuhe, joutopuhe, juhlapuhe, jälkipuhe, järkipuhe, kiitospuhe, kokkapuhe, kulkupuhe, kuulopuhe, leikkipuhe, linjapuhe, läksiäispuhe, maljapuhe, muistopuhe, neitsytpuhe, paljastuspuhe, palopuhe, paskapuhe, pilapuhe, pistopuhe, propagandapuhe, puhe-elin, puhe-esitys, puheenaihe, puheenjohtaja, puheenjohto, puheenlahja, puheenopettaja, puheenparsi, puheenpito, puheenpitäjä, puheenporina, puheensorina, puheenvuoro, puhehalu, puheharjoitus, puheharjoitus, puhehengitys, puhehäiriö, puheillepääsy, puheilmaisu, puheilta, puhejohto, puhekaveri, puhekeskus, puhekieli, puhekilpailu, puhekokoelma, puhekone, puhekumppani, puhekuoro, puhekupla, puhekuvio, puhekyky, puhelaulu, puhelähetin, puhemelodia, puhemiehistö, puhemiehyys, puhemies, puhemiesneuvosto, puhemylly, puhenopeus, puhenuotti, puhenäytelmä, puhenäyttämö, puheohjelma, puheoikeus, puheopetus, puheoppi, puhepainike, puheposti, puheputki, puheripuli, puherytmi, puhesignaali, puhesointi, puhesuppilo, puhesyntetisaattori, puhetaito, puhetapa, puhetekniikka, puhetempo, puhetiede, puhetilaisuus, puhetorvi, puhetoveri, puhetulva, puhetuuli, puhetyyli, puhevaikeus, puhevalmius, puhevalta, puhevapaus, puheviesti, puheviestintä, puhevika, puhevikaisuus, puheyhteys, puheääni, puheäänite, puheääntö, puolustuspuhe, pötypuhe, pöytäpuhe, radiopuhe, rippipuhe, roskapuhe, suupuhe, tervehdyspuhe, tervetuliaispuhe, vaalipuhe, valtaistuinpuhe, vastauspuhe, vihkipuhe, vihkiäispuhe, virkaanastujaispuhe, välipuhe, ylistyspuhe

Aiheesta muualla

• puhe Kielitoimiston sanakirjassa
• puhe Tieteen termipankissa

Viro

Substantiivi

puhe (gen puhke, part puhet)

1. lepääminen, lepo

   Talvine mets on puhkel. – Talvinen metsä lepää.

Taivutus

• ÕS 2006 tyyppi 31 (mõte)

Sijamuotoja	Yksikkö	Monikko
Nominatiivi	puhe	puhted
Genetiivi	puhte	puhete
Partitiivi	puhet	ouhteid
Illatiivi	puhtesse	puhetesse puhteisse

Liittyvät sanat

• puhkus
• puhkaja
• puhkepäev, puhkeaeg

Substantiivi

puhe (gen puhke, part puhet)

1. puuska, puuskaus, puhallus, vihuri

   Pärast puhet saabus vaikus. – Puuskan jälkeen tyyntyi / tuli tyyni

Taivutus

• ÕS 2006 tyyppi 31 [vanha taivutustyyppi]

Liittyvät sanat

• puhuma
• puhumine, puhang, puhk
• sissepuhe

Substantiivi

puhe (gen puhke, part puhet)

1. (runokieli) kukoistus

   puhkel õied - "kukat kukoistuksessaan" tms.

Taivutus

• ÕS 2006 tyyppi 31 [vanha taivutustyyppi]

Liittyvät sanat

Synonyymi

• puhkemine

Substantiivi

puhe (gen puhte, part puhet)

1. aamupuhde, puhde; aamunkoitto, varhainen aamu

   Töötas puhtest ehani – Teki töitä auringonnoususta auringonlaskuun.

2. (harvoin) iltarusko, iltahämärä

Taivutus

• ÕS 2006 tyyppi 31 [vanha taivutustyyppi]

Liittyvät sanat

Varhainen aamu

• koidik, koidupuna

Iltapuoli

• õhtuvidevik, eha