puhelu
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- kahden puhelimen välinen puheyhteys
- puhelemisen toteutus
- Monilta puhelu käy huonosti nenätysten, mutta kännykässä se onkin eri juttu.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpuhelu/
- tavutus: pu‧he‧lu
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | puhelu | puhelut |
| genetiivi | puhelun | puhelujen puheluiden puheluitten |
| partitiivi | puhelua | puheluita puheluja |
| akkusatiivi | puhelu; puhelun |
puhelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | puhelussa | puheluissa |
| elatiivi | puhelusta | puheluista |
| illatiivi | puheluun | puheluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | puhelulla | puheluilla |
| ablatiivi | puhelulta | puheluilta |
| allatiivi | puhelulle | puheluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | puheluna | puheluina |
| translatiivi | puheluksi | puheluiksi |
| abessiivi | puhelutta | puheluitta |
| instruktiivi | – | puheluin |
| komitatiivi | – | puheluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | puhelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. kahden puhelimen välinen puheyhteys
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
aikapuhelu, henkilöpuhelu, hätäpuhelu, kaksinpuhelu, kaukopuhelu, kotimaanpuhelu, lähipuhelu, matkapuhelu, neuvottelupuhelu, paikallispuhelu, puheluaika, puhelujakso, puhelukortti, puheluluokka, puhelumaksu, puhelunlaskentasykäys, puhelunlaskija, puhelunvälittäjä, puhelunvälitys, puhelupaikka, puhelupalvelu, puheluputki, puhelusarja, radiopuhelu, satelliittipuhelu, ulkolinjapuhelu, ulkomaanpuhelu, vastapuhelu, verkkoryhmäpuelu, verkkoryhmäpuhelu, virkapuhelu, vuoropuhelu, välipuhelu, yksinpuhelu, yksityispuhelu
Aiheesta muualla muokkaa
- puhelu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2