puhelu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- kahden puhelimen välinen puheyhteys
- puhelemisen toteutus
- Monilta puhelu käy huonosti nenätysten, mutta kännykässä se onkin eri juttu.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpuhelu/
- tavutus: pu‧he‧lu
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | puhelu | puhelut |
| genetiivi | puhelun | puhelujen puheluiden puheluitten |
| partitiivi | puhelua | puheluita puheluja |
| akkusatiivi | puhelu; puhelun |
puhelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | puhelussa | puheluissa |
| elatiivi | puhelusta | puheluista |
| illatiivi | puheluun | puheluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | puhelulla | puheluilla |
| ablatiivi | puhelulta | puheluilta |
| allatiivi | puhelulle | puheluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | puheluna | puheluina |
| translatiivi | puheluksi | puheluiksi |
| abessiivi | puhelutta | puheluitta |
| instruktiivi | – | puheluin |
| komitatiivi | – | puheluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | puhelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. kahden puhelimen välinen puheyhteys
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaaikapuhelu, henkilöpuhelu, hätäpuhelu, kaksinpuhelu, kaukopuhelu, kotimaanpuhelu, lähipuhelu, matkapuhelu, neuvottelupuhelu, paikallispuhelu, puheluaika, puhelujakso, puhelukortti, puheluluokka, puhelumaksu, puhelunlaskentasykäys, puhelunlaskija, puhelunvälittäjä, puhelunvälitys, puhelupaikka, puhelupalvelu, puheluputki, puhelusarja, radiopuhelu, satelliittipuhelu, ulkolinjapuhelu, ulkomaanpuhelu, vastapuhelu, verkkoryhmäpuelu, verkkoryhmäpuhelu, virkapuhelu, vuoropuhelu, välipuhelu, yksinpuhelu, yksityispuhelu
Aiheesta muualla
muokkaa- puhelu Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 909 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2