puhella

Suomi

Verbi

puhella (67) (taivutus[luo])

1. (frekventatiivinen) puhua

   puhella itsekseen

Ääntäminen

• IPA: /ˈpuhelːɑˣ/
• tavutus: pu‧hel‧la

Etymologia

johdos verbistä puhua (vartalo puh|u- + johdin -el:ele- + verbintunnus -la)

Käännökset

1. frekventatiivinen: puhua

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: puheleminen, puhelin, puhelu

Aiheesta muualla

• puhella Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkelit 599, 981, 1012 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa