puheenvuoro

Suomi

Substantiivi

puheenvuoro

1. annettu vuoro puhua

   Puheenvuoro pyydetään kokouksessa kättä nostamalla ja ne myönnetään pyytämisjärjestyksessä.

Ääntäminen

• IPA: /ˈpuheːnˌʋuo̯ro/
• tavutus: pu‧heen‧vuo‧ro

Etymologia

yhdyssana osista puhe (genetiivi) ja vuoro

Käännökset

1. annettu vuoro puhua

englanti: address, opportunity to speak, right to speak, (muodollinen) floor

ruotsi: ordet

Liittyvät sanat

• puhuja
• puhe

Aiheesta muualla

• puheenvuoro Kielitoimiston sanakirjassa