lepo
Katso myös: Lepo |
Suomi
muokkaaInterjektio
muokkaalepo!
- (sodankäynti) käsky jolla sotilaat siirtävät perusasennosta vasenta jalkaansa noin oman jalkansa verran vasemmalle ja hellittävät hieman korostettua ryhtiään
Käännökset
muokkaa1. käsky
|
Substantiivi
muokkaa- nukkuminen tai kiireetön paikoillaan oleminen, rauhoittuminen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlepo/, [ˈle̞po̞]
- tavutus: le‧po
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lepo | levot |
genetiivi | levon | lepojen |
partitiivi | lepoa | lepoja |
akkusatiivi | lepo; levon |
levot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | levossa | levoissa |
elatiivi | levosta | levoista |
illatiivi | lepoon | lepoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | levolla | levoilla |
ablatiivi | levolta | levoilta |
allatiivi | levolle | levoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lepona | lepoina |
translatiivi | levoksi | levoiksi |
abessiivi | levotta | levoitta |
instruktiivi | – | levoin |
komitatiivi | – | lepoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | levo- | |
vahva vartalo | lepo- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: levollinen, levoton
Yhdyssanat
muokkaaaselepo, hermolepo, lepoaika, lepoasento, lepoaste, lepohetki, lepokausi, lepokitka, lepokoti, lepolesti, lepopaikka, lepopäivä, leposävel, lepotauko, lepotila, lepotuoli, lepovirta, lepovuoro, päivälepo, ruokalepo, sunnuntailepo, viikkolepo, vuodelepo, yölepo