lepo
 |
SuomiMuokkaa
InterjektioMuokkaa
lepo!
- (sodankäynti) käsky jolla sotilaat siirtävät perusasennosta vasenta jalkaansa noin oman jalkansa verran vasemmalle ja hellittävät hieman korostettua ryhtiään
KäännöksetMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
- nukkuminen tai kiireetön paikoillaan oleminen, rauhoittuminen
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈlepo/, [ˈle̞po̞]
- tavutus: le‧po
TaivutusMuokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lepo | levot |
| genetiivi | levon | lepojen |
| partitiivi | lepoa | lepoja |
| akkusatiivi | lepo; levon |
levot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | levossa | levoissa |
| elatiivi | levosta | levoista |
| illatiivi | lepoon | lepoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | levolla | levoilla |
| ablatiivi | levolta | levoilta |
| allatiivi | levolle | levoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lepona | lepoina |
| translatiivi | levoksi | levoiksi |
| abessiivi | levotta | levoitta |
| instruktiivi | – | levoin |
| komitatiivi | – | lepoine- + omistusliite |
KäännöksetMuokkaa
Liittyvät sanatMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
- adjektiivit: levollinen, levoton
YhdyssanatMuokkaa
aselepo, hermolepo, lepoaika, lepoasento, lepoaste, lepohetki, lepokausi, lepokitka, lepokoti, lepolesti, lepopaikka, lepopäivä, leposävel, lepotauko, lepotila, lepotuoli, lepovirta, lepovuoro, päivälepo, ruokalepo, sunnuntailepo, viikkolepo, vuodelepo, yölepo
Aiheesta muuallaMuokkaa
- lepo Kielitoimiston sanakirjassa