Pronomini

muokkaa

häntä

  1. (persoonapronomini, taivutusmuoto) partitiivimuoto sanasta hän

Substantiivi

muokkaa
Koiran häntä [1]
Hevosten häntiä [1]
Jonon häntä [2]

häntä (10-J)

  1. selkärankaisilla maaeläimillä selkärangan jatkona peräaukon yläpuolella sijaitseva ruumiinosa
  2. (kuvaannollisesti) loppupää, häntäpää
    olla hännillä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhænt̪æ/, [hæn̪t̪æ]
  • tavutus: hän‧tä

Taivutus

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Idiomit

muokkaa
  • häntä heiluttaa koiraa – Ilmaisee, että henkilö on menettänyt asioiden hallinnan; asiat hallitsevat henkilöä.
  • tuli hännän alla – kova kiire
  • ei päätä, ei häntää – ei järkeä
  • häntä koipien välissä – pettyneenä, epäonnistuneena
  • kissan hännän nosto

Aiheesta muualla

muokkaa
  • häntä Kielitoimiston sanakirjassa