häntäluu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahäntäluu (18)
- (anatomia) selkärangan alimmat 3–5 nikamaa, jotka (ihmisellä) ovat jäänne hännästä (tieteellinen nimi: os coccygis[1])
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhænt̪æˌluː/
- tavutus: hän‧tä‧luu
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista häntä ja luu
Käännökset
muokkaa1. selkärangan alimmat luut, jotka (ihmisellä) ovat jäänne hännästä
|
Aiheesta muualla
muokkaa- häntäluu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Vierimaa, Heidi & Laurila, Mirja: Keho: Anatomia ja fysiologia, s. 58. 1.–2. painos. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-34304-3.