häntäluu
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
häntäluu (18)
- (anatomia) selkärangan alimmat 3–5 nikamaa, jotka (ihmisellä) ovat jäänne hännästä (tieteellinen nimi: os coccygis[1])
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhænt̪æˌluː/
- tavutus: hän‧tä‧luu
Etymologia muokkaa
yhdyssana sanoista häntä ja luu
Käännökset muokkaa
1. selkärangan alimmat luut, jotka (ihmisellä) ovat jäänne hännästä
|
Aiheesta muualla muokkaa
- häntäluu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Vierimaa, Heidi & Laurila, Mirja: Keho: Anatomia ja fysiologia, s. 58. 1.–2. painos. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-34304-3.