ällistyttää – saada ällistymään
itkettää – saada itkemään

Kausatiiveja

Substantiivi

muokkaa

kausatiivi (5)

  1. (kielitiede) verbi, joka ilmaisee kantaverbin toiminnan aiheuttamista

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kausatiivi kausatiivit
genetiivi kausatiivin kausatiivien
(kausatiivein)
partitiivi kausatiivia kausatiiveja
akkusatiivi kausatiivi;
kausatiivin
kausatiivit
sisäpaikallissijat
inessiivi kausatiivissa kausatiiveissa
elatiivi kausatiivista kausatiiveista
illatiivi kausatiiviin kausatiiveihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kausatiivilla kausatiiveilla
ablatiivi kausatiivilta kausatiiveilta
allatiivi kausatiiville kausatiiveille
muut sijamuodot
essiivi kausatiivina kausatiiveina
translatiivi kausatiiviksi kausatiiveiksi
abessiivi kausatiivitta kausatiiveitta
instruktiivi kausatiivein
komitatiivi kausatiiveine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kausatiivi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa