kausatiivi
Suomi
muokkaaällistyttää – saada ällistymään
itkettää – saada itkemään
Substantiivi
muokkaakausatiivi (5)
- (kielitiede) verbi, joka ilmaisee kantaverbin toiminnan aiheuttamista
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kausatiivi | kausatiivit |
genetiivi | kausatiivin | kausatiivien (kausatiivein) |
partitiivi | kausatiivia | kausatiiveja |
akkusatiivi | kausatiivi; kausatiivin |
kausatiivit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kausatiivissa | kausatiiveissa |
elatiivi | kausatiivista | kausatiiveista |
illatiivi | kausatiiviin | kausatiiveihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kausatiivilla | kausatiiveilla |
ablatiivi | kausatiivilta | kausatiiveilta |
allatiivi | kausatiiville | kausatiiveille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kausatiivina | kausatiiveina |
translatiivi | kausatiiviksi | kausatiiveiksi |
abessiivi | kausatiivitta | kausatiiveitta |
instruktiivi | – | kausatiivein |
komitatiivi | – | kausatiiveine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kausatiivi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. verbi, joka ilmaisee kantaverbin toiminnan aiheuttamista
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- Kielitiede:kausatiivi Tieteen termipankissa