kansanomaisuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakansanomaisuus (40)
- se, että on kansanomainen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kansanomaisuus | kansanomaisuudet |
genetiivi | kansanomaisuuden | kansanomaisuuksien |
partitiivi | kansanomaisuutta | kansanomaisuuksia |
akkusatiivi | kansanomaisuus; kansanomaisuuden |
kansanomaisuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kansanomaisuudessa | kansanomaisuuksissa |
elatiivi | kansanomaisuudesta | kansanomaisuuksista |
illatiivi | kansanomaisuuteen | kansanomaisuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kansanomaisuudella | kansanomaisuuksilla |
ablatiivi | kansanomaisuudelta | kansanomaisuuksilta |
allatiivi | kansanomaisuudelle | kansanomaisuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kansanomaisuutena | kansanomaisuuksina |
translatiivi | kansanomaisuudeksi | kansanomaisuuksiksi |
abessiivi | kansanomaisuudetta | kansanomaisuuksitta |
instruktiivi | – | kansanomaisuuksin |
komitatiivi | – | kansanomaisuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kansanomaisuude- | |
vahva vartalo | kansanomaisuute- | |
konsonantti- vartalo |
kansanomaisuut- |
Etymologia
muokkaasanan kansanomainen vartalosta kansanomais- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaa1. se, että on kansanomainen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- kansanomaisuus Kielitoimiston sanakirjassa