käpykaarti

Suomi

Substantiivi

käpykaarti

1. sodan aikana asepalvelusta pakoilevat miehet, etenkin Suomessa 1939–1944

   liittyä käpykaartiin

Ääntäminen

• IPA: /ˈkæpyˌkɑːrt̪i/
• tavutus: kä‧py‧kaar‧ti

Etymologia

• yhdyssana sanoista käpy ja kaarti

Liittyvät sanat

• käpykaartilainen
• käpykaartilaisuus

Aiheesta muualla

• käpykaarti Kielitoimiston sanakirjassa