kairaa
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kairaa
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta kaira
Verbi muokkaa
kairaa
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kairata
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä kairata
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kairata
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kairata