kaira

Katso artikkeli Kaira Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

kaira (9)

(käsin kierrettävä) pora
käsin kierrettävä pora, jolla tehdään reikä jäähän, jääkaira
ontto pora jolla otetaan näyte maaperästä tms.

Ääntäminen

IPA: /ˈkɑi̯rɑ/
tavutus: kai‧ra

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kaira	kairat
genetiivi	kairan	kairojen (kairain)
partitiivi	kairaa	kairoja
akkusatiivi	kaira; kairan	kairat
sisäpaikallissijat
inessiivi	kairassa	kairoissa
elatiivi	kairasta	kairoista
illatiivi	kairaan	kairoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kairalla	kairoilla
ablatiivi	kairalta	kairoilta
allatiivi	kairalle	kairoille
muut sijamuodot
essiivi	kairana	kairoina
translatiivi	kairaksi	kairoiksi
abessiivi	kairatta	kairoitta
instruktiivi	–	kairoin
komitatiivi	–	kairoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kaira-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. (käsin kierrettävä) pora

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

Substantiivi

kaira

selkonen, kiveliö; jokien välinen asumaton erämaa Pohjois-Suomessa
Vaelsimme kairassa.

Aiheesta muualla

kaira Kielitoimiston sanakirjassa