kantasuomi

Suomi

Substantiivi

kantasuomi (7)

1. varhaiskantasuomea (itämerensuomalaisten ja saamelaisten kielten yhteinen kantakieli)
2. myöhäiskantasuomi (itämerensuomalaisten kielten kantakieli)

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑnt̪ɑˌsuo̯mi/
• tavutus: kan‧ta‧suo‧mi

Etymologia

yhdyssana sanoista kanta ja suomi

Huomautukset

• Sanalla voidaan tarkoittaa yleisesti suomen tai sen sukukielten kantakieltä/-kieliä.

Käännökset

1. varhaiskantasuomi

englanti: (early) Proto-Finnic norja: det finsk-samiske urspråket

ruotsi: finsk-samisk urspåket, (de äldsta) urfinska

2. myöhäiskantasuomi

englanti: (late) Proto-Finnic norja: uraustersjøfinsk

viro: läänemeresoome algkeel