kauppatapa

Suomi

Substantiivi

kauppatapa

1. kaupankäynnissä noudatettava vakiintunut, kohtuullinen, vallitsevan oikeusjärjestyksen mukainen hyvä tapa

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑu̯pːɑˌt̪ɑpɑ/
• tavutus: kaup‧pa‧ta‧pa

Etymologia

yhdyssana sanoista kauppa ja tapa

Käännökset

1. kaupankäynnissä noudatettava vakiintunut, kohtuullinen, vallitsevan oikeusjärjestyksen mukainen hyvä tapa

ruotsi: handelsbruk, handelskutym, handelsusans

Liittyvät sanat

• kaupankäynti
• kauppakaari
• kauppalaki

Synonyymit

• kauppakutyymi
• kauppiastapa
• kutyymi
• liiketapa
• usanssi

Aiheesta muualla

• kauppatapa Kielitoimiston sanakirjassa