Postpositio

muokkaa

kautta (+ genetiivi)

  1. mennen jonkin paikan halki
    Ajoin tänne Turun kautta.
  2. käyttäen jotakuta tai jotakin välikätenä
    Tieto tuli hänelle minun kauttani.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑu̯t̪ːɑ/
  • tavutus: kaut‧ta

Etymologia

muokkaa

< kausi[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

etukautta, kautta-ajo, kauttakuljetus, kauttakulku, kauttaviiva, sisäkautta, sivukautta, takakautta, ulkokautta, yläkautta

Aiheesta muualla

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

kautta

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta kausi

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 345. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.