kautta
Suomi
muokkaaPostpositio
muokkaakautta (+ genetiivi)
- mennen jonkin paikan halki
- Ajoin tänne Turun kautta.
- käyttäen jotakuta tai jotakin välikätenä
- Tieto tuli hänelle minun kauttani.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑu̯t̪ːɑ/
- tavutus: kaut‧ta
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaetukautta, kautta-ajo, kauttakuljetus, kauttakulku, kauttaviiva, sisäkautta, sivukautta, takakautta, ulkokautta, yläkautta
Aiheesta muualla
muokkaa- kautta Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 2142 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Substantiivi
muokkaakautta
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta kausi
Viitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 345. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.