kavaljeeri

Suomi

Substantiivi

kavaljeeri

1. miespuolinen seuralainen; hienotapainen herrasmies
2. (historia) hovissa palveleva aatelismies
3. (historia) rojalisti Englannin sisällissodassa
4. (sotatiede, historia) linnoituksen bastionipihassa sijaitseva ja sen sulkeva puolustuslaite; vallin takana sijaitseva korkea, ampumisen tai muurin yli tähystämisen mahdollistava varustus; vetäytymislinnake, redyitti

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑʋɑlˌjeːri/
• tavutus: ka‧val‧jee‧ri

Etymologia

• ruotsin sanasta kavaljer; yleiseurooppalainen kulkusana, useisiin kieliin keskiajan ranskan cavalier, "ratsumies" << italian cavaliere << latinan caballārius, "hevosmies, ratsumies", vrt. caballus, "hevonen, ratsu"

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

kavaljeeriflyygeli, kavaljeerirakennus, kavaljeerisivusta, pöytäkavaljeeri, kavaljeeriperspektiivi

Aiheesta muualla

• kavaljeeri Kielitoimiston sanakirjassa