kavuta

Suomi

Verbi

kavuta (74-E) (taivutus[luo])

1. siirtyä yl. jalkaisin, käsivoimia käyttäen tai nelinkontin ylöspäin tav. johonkin kohteeseen, myös siirtyä vastaavalla tavalla alaspäin tav. pois jostakin; joskus myös kulkuneuvosta

   Lapset kapusivat tikkaissa.

   Kukaan ei huomannut kun pienokainen kapusi pöydälle, ennen kuin itku alkoi kuulua.

   Oli vaikeampaa kavuta alas kalliolta kuin kiivetä sinne.

   Ennen kavuttiin uuninpankolle ja alas aina tarvittaessa.

   Auto kapusi serpenttiinitietä kukkulalle.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑʋut̪ɑˣ/
• tavutus: ka‧vu‧ta

Käännökset

1. Selite puuttuu.

englanti: climb

Liittyvät sanat

• kiivetä
• kivuta
• käpätä

Johdokset

• substantiivit: kapuaminen

Aiheesta muualla

• kavuta Kielitoimiston sanakirjassa