keskitin

Suomi

Substantiivi

keskitin (33-C)

1. tietoliikenneverkoissa käytetty komponentti, joka yhdistää verkkoja fyysisellä tasolla (OSI 1); ei käsittele dataa, kuten reititin tai kytkin, vaan ainoastaan lähettää sen eteenpäin.

   Koko rivitalon puhelimet on kytketty samaan keskittimeen.

   Huoneessa olevat tietokoneet on yhdistetty keskittimen avulla.

Käännökset

1. tietoliikenneverkon komponentti

englanti: hub

venäjä: сетевой концентратор

Liittyvät sanat

• kytkin
• reititin

Synonyymit

• moniporttitoistin
• (puhekieltä) hubi

Verbi

keskitin

1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä keskittää